Nalunaarusiap saqqummiunneqarnissaa siulersuisut piumasaraat
Naatsorsueqqisaartarfiup siulersuisuisa innersuussutigivaat nalunaarusiaq ungasinngitsumi nittartakkakkut avammut saqqummiunneqarnissaa, taamatut innersuussinermut tunngaviuvoq tamanit soqatigineqarnerujussua, siulersuisut tusagassiuutinut naluanaruteqarlutik taama allapput.
Nalunaarusiaq siorna decemberip qaammataani nammassineqarpoq, sulilu avammut saqqummiunneqarani.
AAMMA ATUARUK 400 millioninik iluanaaruteqarnerunikkut suliffiit 430-t annaaneqassasut
Nalunaarusiap avammut suli saqqummiunneqannginera pillugu Naalakkersuisut oqaaseqarusunngillat, nalunaarusiaq ukiup qaanngiummalli naammassineqareeraluartoq.
Nalunaarusiami ilaatigut allaaserineqarpoq, aalisartunut aalisakkanullu suliffeqarfissuarnut piumasaqaatit allanngortinnerisigut aalisarneq aningaasatigut iluanaarutigineqarnerusinnaasoq, taamaattorli suliffiit hundrenik amerlanerusut annaaneqarsinnasut, nalunaarusiami KNR-imit pissarsiarneqartumi atuarneqarsinnaavoq.
AAMMA ATUARUK Nalunaarusiaq: Aalisarnermi aaqqissuusseqqinneq iluanaaruteqassutaasinnaavoq
Aalisarnermi aaqqissuusseqinnermi Kalaallit Nunaanneersunut nalunaarusiaq Naatsorsueqqissaartarfiup Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik isumaqatigereerlugu, Københavns Universitetimiit aalisarnermik ilisimatuumut inniminnigarivaat, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup siulersuisui tusagassiuutinut nalunaaruteqarlutik taama allapput.
