ICC-mi inuusuttut: Assigiinnik ajornartorsiuteqarpugut
Sapaatip akunnera kingulleq Inuit Circumpolar Council (ICC) aallartitaminik Ilulissani ataatsimiisitsimmat Kalaallit Nunaanniit, Canadamiit, Alaskamiit aamma Chukotkamiit inersimasut kisimik ilaanngillat.
Aamma inuusuttut ataatsimeeqataanissamut qaqqusaapput – taaneqartartut Youth Delegates.
Emma Lennert Sisimiuneersoq ICC-p inuusuttaanut ilaavoq. Peqqutigaalu inuit siunissaat sunneeqataaffigerusukkamiuk.
- Nammoneq meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffimmut Sorlak-mut ilaasortaavunga. Isumaqarpunga meeqqat inuusuttullu sinnerlugit sulisoqarnissaa pingaartuusoq. Sinniisoqarnissarput pingaaruteqarpoq, oqarpoq.
Joshua Vo Alaskami St. Mary’s-imeersoq aamma ICC-mut ilaasortaavoq. Aamma taamatut peqquteqarluni ilaavoq.
- Uannut soqutiginnilerskitsisoq tassaavoq siunissatsinnut tusarneqaqataasinnaagama. Inuusuttut ICC-p kingornussarititaanik ingerlatitseqqissinnaasut ilaanissaat pingaaruteqarpoq. Alaskamit nammineq inuusuttullu allat nipaannik ICC-mut ingerlatitseqqinniarlunga ilaavunga, oqarpoq.
Ajornartorsiutit assigiit
Sapaatip akunnerata ingerlanerani I løbet af ugen har ICC-mi assigiinngistut sammineqarput soorlu immamik ingerlatsineq, nunap inoqqaavisa oqaasii aamma piniarnerup nerisassallu isumaannaatsuunissaat. Sammisat inuusuttut soqutigalugit malinnaaffigisimasaat.
Mary Angmalik-up Canadami Nunavut-mi Pangnirtung-eersup oqallisigiumasaa ataaseq kinguaareeqataani taarsiortitsisoq pingaaruteqarpoq.
- Tassaavoq Nunavut-mi nunatsinni imminut toquttarnermik ajornartorsiut. Tamanna ICC-mi oqallisigerusuppara. Annertunerusumik ikiorneqartariaqarpugut imminut toquttarneq iluarsiiviginiarutsigu. Pisariaqartipparput inuit ilisimatissallugit kisimiinngimmata, ikiortissaqarmallu, oqarpoq.
Nunatsinni aamma taamatut ajornartorsiuteqarpugut, tassami imminut toquttarnerit silarsuarmi qaffasinnerpaannut ilaagatta. Pingaartumik kalaallit inuusuttut imminut toquttarput.
Statens Institut for Folkesundhed i SDU naapertorlugu ukiut ingerlaneranni imminut toquttut inuusussigaluttuinnarput. Nunani killerni killormut sammivoq, kisianni Issittumi nunani allani aamm taamaappoq.
Sammisani arlalinni taamaappoq, Emma Lennertillu qanoq iliuuseqarfiginiarpaa.
- Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu Issittumi inuusuttut allat ajornartorsiutaasa assingi pigaat. Tamaattumik ajornartorsiutit iluarsiiviginiarutsigit pingaaruteqarpoq suleqatigiittariaqartugut, oqarpoq nangillunilu:
- Aamma pikkoriffitsinni ineriartornissamullu periarfissatsinni assigiissuteqarpugut. Oqaloqatigiissutissaq pingaartuuvoq.
Joshua Vo-mut pingaarnerpaavoq Alaskami nunamini inuusutttut nipaat aalajangiisartunit tusarneqarnissaat.
- Akulikitsumik inuusuttut illikartinneqartarput. Tusarnaarsinnaapput, kisianni aalajangiinernut peqataasinnaanngillat. Pingaarnerpaatut ukkataraara uagut inuusuttut ICC-p nangittumik qanoq sulinissannut aalajangeeqataasinnaasugut, oqarpoq.
Inuit allat naapillugit
ICC-p ilaatigut sammisat soorlu immamik ingerlatsinerup, nunap inoqqaavisa oqaasiisa aamma piniarnerup aamma nerisassat isumannaatsuunissaasa oqallisigineranni peqataaneq ilaasortanut inuusuttunut misigisaavoq angisooq.
Kisianni inuit allat naapinnerat immikkut pingaaruteqarpoq.
- Oqaluttuarisaanermik taama annertutigisumik avatangiiseqarneq misigisaavoq tupinnartorsuaq, issitumi nunat maani naapimmata ataatsimoorneq suleqatigiinnerlu oqallisigalugit, Joshua Vo oqarpoq.
Mary Angamlik isumaqataavoq:
- Ilumut torrallatarsuuvoq. Inunnik Issittumit tamarmeersunik naapitsilluni nuanneqaaq, oqarpoq.
ICC 15-ssaannik ataatsimeersuarnissamini naapeqqissaaq, tamannalu pilersaarutigineqarpoq 2026-mi Canadami, Nunavut-mi Iqaluit-ni ingerlanneqassasoq.
