- Imminut toquttoqaraangat tamatigut migisarpunga kinaassutsima ilaanik annaasaqarlunga. Qimataasutut misigisaqaanga. Kiserliuummerujussuartarlungalu qimaannapajunneqartutut misigisarpunga, Rebekka Petersen oqarpoq.

Taanna imminut toqussimasumik ataasiinnanngitsumik sisamanilli qanigisaqarpoq, taamaammallu qimataasimasutut ulloq manna tikillugu suli annikilliuummerujussuartarpoq.

17-inik ukioqarluni animi nukarlersaat annaagamiuk imminut toqunnermik siullerpaamik nalaataqarpoq.

Tassannga ukiut tullii arfinillit ingerlaneranni ataasiaannarnani marloriarlunili qimataaqqippoq, tassami animi angajullersaat angutaalu aamma imminut toqupput.

- Taakkunanit qimataagama kinaassutsima ilaanik annaasaqartutut aamma misigaanga. Ataatannimmi qimataagama kinaassutsima ilarujussua annaaginnarnagu artorsaateqaraangama tulaavigisartagara aamma annaavara.

Ilimananngikkaluartut

Rebekka sisamanik qatannguteqarluni alliartorpoq. Ataatartik piniartuusoq pilersuisoraat anaanartillu angerlarsimaffimminni ningioralugu. Animi nukarlersaallu ataqatigiissimaqaat, animillu angajullersaat sernissortigiuarsimallugu.

Rebekkap angajoqqaani qatanngutinilu peqatigalugit peroriartornini nuannersorpassuarnik, qanilaarnermik asanninnerujussuarmillu eqqaamasaqarfigaa. Asseq una piviusulersaarut “Inuunertik nammineq qimakkaat” - de forlod livet selv-imeersuuvoq.

- Qatanngutigiiulluta ataqatigeeqigatta sumineeqqat soorlu errugassat isumagisassalluunniit allat pillugit taamanikkut ikasarujuuginnavillutalu assortuutillattaaginnavittuuvugut, taanna oqarpoq.

Ilaqutariittut ingerlalluarput. Aniisa nukarlersaat pisiniarfimmiutut taamanikkut ilinniartuuvoq.

Ilinniakkaminilli inaarsinngitsiartoq toqungasoq ikinngutaasa nassaaraat. Taama pisoqarnissaanut akunnialuinnaat sioqqullugit oqaasissaqarluni ikinngutini ilisimatissimavai. Qanorli oqaasissaqarsimanersoq arlaannaataluunniit paasinikuunngisaannarpaa.

Rebekkap animi nukarlersaata toqunera aliaasuutigisorujussuuaa.

- Imminut toquttumit qimataaqqaarama artornaqaaq. Pisoq akueriniarsarigaluarpara, akiuussinnaajunnaaramali imertalerpunga. Taamanikkullu imersimatillunga isumaluummerlunga kamaammiukkaangakku naveerlugu aallartittarpara.

- 'Sussallutit taamaaliorpit'-mik nilliasarlunga kollegianni pequtit aserorterpakka. Misigissutsikka aqussinnaajunnaariarakkit kingorna qissaserpunga.

Peqqinnanngitsoq takusinnaaleraa

Animi nukarlersaata ilisaareernerani oqimaatsorsioraluaqaluni, kammasartaraluaqaluni artorsaraluaqalunilu toqunera akuersaarniarlugu ulloq taannarpiaq aalajangerami kamak imigassarlu inuunermi ulluinnarsiutigerusunnagit aamma aalajangerpoq.

- Inuunera animma nukarlersaata ilisaareernerani isasoorpoq. Kiserliorpunga aliasullungalu, nalugakkumi qanoq iliussanerlunga.

- Imersimatillungali kammasertarnera qatsutiummiitigalugu peqqinnanngitsoq paasigakku nipituumik ima suaartarpunga: 'Aalakooraangama kammasertarpunga, kammaseraangama naveertarpara aserorterisarlungalu', taanna oqarpoq.

Ilaquttani annertoqqutigalugit tarnip pissusianik ilisimasalimmik tamatuma kingorna oqaloqateqartalerpoq. Imminut toqussimasumit qimataanermini qanoq misigisimanerminik inuunerminillu qanoq atuerusunnerminik tassani oqaasinnguisalerpoq.

- Taamani ima oqarpunga: ”Imminut toqunnermik nalaataqaqqinnissannut nukissaqanngilanga, kinaluunniillu taamatut nalaataqaqqunanngeqaaq”.

Ataasiaannarnani nalaassineq artornartoq

Kisianni Rebekka imminut toquttumit qimataaqqippoq.

Rebekkami 19-inik ukioqarluni aniisa angajullersaat imminut toquppoq 23-inillu ukioqarluni angutaat aamma imminut toquppoq.

Rebekkap ataatani animillu angajullersaat toqummata quarsaarpoq, ilisaammatali imminut toqussimasumit qimataanermik nalaataqaqqaarnerminit nukittuneruvoq. Asseq una piviusulersaarut “Inuunertik nammineq qimakkaat” - de forlod livet selv-imeersuuvoq.

- Ataataga toqusimasoq akkama oqaluttuummanga eqqaamasaqarfiginngivippara – suli maannamut. Kalerreereernerata kingorna oqaloqatigiinnitsinni aatsaat paasivara.

- Paasigakku inuunera isasooqqippoq imalu eqqarsalerlunga: 'ataataqarnanga qanoq inuussagama?' Annikilliorpunga, aamma massakkorpiaq eqqartornerani, Rebekka nikangallungarpalulluni oqarpoq.

Imminut toqunnermik nalaataqarneq annikilliornartuusoq, qimataasutut misiginartuusoq ujariatsinartuusorlu nalunngikkaluarlugu misigissutsit atukkani taama nalaataqaqqaarnermini misigisaanit allaapput.

- Taama oqassalluni annernaraluarpoq, kisianni misigeriigara animma angajullersaata ataatamalu toquneranni misigeqqippara. Imminulli toqussimasumit qimataaqqaarama taamaanngilaq, kisianni ilisaammata misigeqqaarneranit nukittuneruvunga.

- Pisut tamamik assigiinneq ajormata taamatut nalaataqaqqinnermi misigissutsit atukkat taamatut nalaataqaqqaarnermi misigissutsit atorsimasaninngarnit allaakkajupput, arlaatigulli aamma ilisarnartoqarput, taanna oqarpoq.

Oqaloqateqartarnini iluaqutigigaa

Rebekka imminut toqussimasumit qimataanermik pingasoriarluni nalaataqareernermini ataataminit qimataanerminik aliasuuteqarujussuarnini eqqaanartoqartitsininilu iliuuseqarfiginiarlugit Nuummi palaseqarfimmut ikioqqulluni saaffiginnippoq.

Tamatuma kingorna Danmarkimut nuukkami inuusuttunik imminut toqussimasunit aamma qimataasimasunik iluaqutigilluinnakkaminik oqaloqateqartalerpoq.

- Qanoq misigisimanermik nassuiaattariaqartanngillat, qanormi misigisimanarnersoq nalunngilaat. Nassuiaanngikkaluarluni oqaluinnarnissamut inissaqartitaanera iluaqutigeqaara, taanna oqarpoq.

Inuusunnerugallarami tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqaloqartarsimanini allanillu imminut toqussimasumit aamma qimataasimasunik oqaloqateqartarsimanini maanna nukittunerminut sulilu inuunerminut iluaqutigisimagini qularinngivippaa.

Ilumut qaangiuttarpa?

Rebekka akissutisinngisaannagassaminik suli maanna apeqqutissarpassuaqartarpoq, tamannali inuunerata ilagiinnalernikuugaa akuerinikuuaa. Jorngumilu imminut aamma toqoreernerani artorsarfeqaraangami akiuulluni ingerlaqqittuartarpoq.

Rebekkalu imminut toqussimasunit qimataanikuugami immikkut ilisimasallit oqarnerat naapertorlugu imminut toqunnissamik ilimanaateqarluinnartunut ilaavoq, taassumali inuuginnarnissi aalajangiusimalluinnarpaa.

- Toqujaarpallaarnikut eqqarsaatigalugit inuuginnarusuppunga. Eqqarsaatigisangaarakkit tamanna aalajangiusimavara, aamma ulluni artorsarfinni. Inuunermi tassa taamaappoq. Imminummi toqussimasunit sisamanit qimataanikuunera kinaassutsinnut ilaalerpoq.

Tamannalumi ammasumik eqqartortarpaa. Taassumami imminut toqussimasunit qimataasimanini eqqartussallugu paqumiginngisaannarpaa, naak imminut toqussimasunit qimataasimasut ilarpassuisa taama nalaataqarsimanerminnik eqqartuinissartik paqumigisaraluaraat.

- Toqoreeraluartummi kinaassutsinnik ilusilersueqataanikuummata suli ilaqutaraakka, Rebekka oqarpoq.

Rebekkap ilaquttani toqunikut aliaasutiginagit nuannersumik eqqaajuarusuppai. Asseq una piviusulersaarut “Inuunertik nammineq qimakkaat” - de forlod livet selv-imeersuuvoq.

Taamaakkaluartorli suli artorsarfeqartarluni, Rebekka tussunngulluni erseqqissaavoq. Misigisaminimmi nutaanik apuussivigerusuttaraluaqai, taamaaliorsinnaananili.

- Nutaanik misigisaqarsimatillunga apuussivigisinnaasannginnerat anniaatigisarpara. Artornarpoq, annernarpoq aamma ingalassimaniarnaqqajaanartarpoq. Misigivungami ikikka qalipperlutik qilerunnguukkiartorlutillu mamingajalersut. Qilerukka nuannersunut eqqaassutissaraakka.

Rebekka imminut toqussimasunit qimataasimasuni kisiartaaqqajanngilaq. Nunatsinnimi ukiuni qulini kingullerni imminut toquttut agguaqatigiisillugu ukiumut 40-t 60-illu akornanniittarput. Taakkulu ilaqutaat qimataasimanerminnik inuunermi sinnerani artorsaateqartarput, nanertuuteqartarput maqaasisarlutillu.

Ajornartorsiuteqaruit imminulluunniit toqunnissamik eqqarsaateqaruit, Tusaanngap oqarasuaataanut 80 11 80-imut sianersinnaavutit.