Sammisaq: PFAS

Illuatungiliuttut: PFAS-p kingunerluutai pillugu paasitinneqarusuppugut

PFAS pillugu innuttaasut paasitinneqarnerusariaqarput, akuisalu ulorianartut kingunerluutigisinnaasai misissorneqartariaqarput. Ittoqqortoomiormiut nunarsuarmi PFAS-eqarnerpaanut ilaasut saqqummereersorlu Partiit Naalakkersuisunut illuatungiliuttut taama isumaqarput.
Assi © : Inatsisartut allattoqarfiat
Allattoq Nauja Møller, Rune Hvistendal Kristiansen, Aviâja Kilime
juulip 19-at 2023 14:06
Ittoqqortoormiini innuttaasuni misissuisoqarmat, 92 procentiisa aavi PFAS-imik akoqarpallaartut, Aarhus Universitetimi Technical Sciences inerniliivoq.
 
Tamatuma saniatigut 86 procentiisa aavat EU-p inuussutissalerinermi isumannaallisaanermut oqartussaasuisa inuussutissanut timip akiuussutissaanik ajoqusinisaanut killisarititaat qaangeqalugit akoqarneruvoq.
 
- Uissuuminartipparput, paasisallu annilaarnarput. Tusarliunneqartut ilungersungersunartuusut oqartariaqarpugut, Demokraatineersoq Bjørk Lange Olsen oqarpoq.

PFAS SUUA?

PFAS akoorutissaapput avatangiisinik mingutsitsisut flouritaqartut, 1950-ikkunnili akoorutigineqartartut.

Tunisassiornerni tamangajanni atugaapput, tunisassiarpassuarnilu nassaassaallutik. Ilatigut annoraamernit,  natersuit uliillu, skuut, nerisassanut poortuutit, pinnersaatit qamisaatillu tamakkuninnga akoqarput.

PFAS-it aammut timillu atortuinut akuliuttarput ilaatigullu kræfteqalissutaasartutut hormoninullu ajoqutaasutut pasineqarput.

Akoorutissat PFAS-it silaannakkut immallu sarfaasigut Issittumut apuuttarput, avatangiisinullu pigaangamik nerisareqatigiiaatigut akukilliartortarlutik. PFAS akoorutissaavoq arrortikkuminaatsoq, soorlu qatserutini, siatsiviillu ilaanni ilinnaveeqqutitut qalliutigineqartartoq.
 

Misissuisoqarli

Paasissutissallu nutaat tunngavigalugit misissuisoqartariaqartoq naleqqamiit demokraatiniillu isumaqarput.
 
- Ittoqqortoormiini innuttaasunut taamatut annertutigisorsuarmik PFAS eqqarsaatigalugu peqarpat, soqutiginassooq aamma allatut ajornartumik nunatta sinnera paasiniartariaqassallugu. Imaanaannginnami tusagaq, Aqqalu Clasen Jeremiassen oqarpoq.
 
- Qanoq sunniuteqartarnersoq qulaajaaffigeqqinnissaa pisariaqarluinnarpoq, tassami piniartoqarfinniittut avatangiiserisamik tunniussarisinnaasaat neriuartussaavaat, taannalu siunissami peqqissutsimut ulorianaateqarsinnaanera qulaajarlugu inissiffigisariaqarpoq, Jens Napãtôk Naleqqameersoq oqarpoq.
 
PFAS-ilu pillugu innuttaasunut paasissutissiissutigineqartariaqartoq demokraatiniit isumaqarput.
- Ukkatarineqartariaqarpoq. Paasissutissiissutigineqarnissaanillu aamma pisariaqartitsisoqarpoq. PFAS-ip peqqissutsimut qanoq ajoqusiisinnaanera pillugu innuttaasut paasisimasariaqarpaat.
 
Misissueqqeqqusinermilu nunatsinni Danmarkimilu oqartussat suleqatigiittariaqartut naleraq isumaqarput.

- Tassami peqatigiilluni suleqatigiilluni aaqqittariaqarpoq. Taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq, Jens Napãtôk taama oqarpoq.

Avatangiisinut naalakkersuisoq, Kalistat Lund, aamma peqqissutsimut naalakkersuisoq, Mimi Karlsen, tamarmik IA-meersut, KNR-imiit oqaaseqartinniarsaraagut. Tamannali allaaserisap saqqumminnginnerani iluatsinngilarput. 

 

 
 
 

Aamma atuaruk

Kinaassutsimik isertuussilluni chatikkut Tusaanngamit siunnersorneqarneq ammarpoq

Ritzau

Danmark milliardilikkuutaanik Ukrainemut tunissuteqartoq

Tuluit aallartitaata Kalaallit Nunaannik suleqateqarneq nukittorsarusuppaa